keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Asioita satunnaisessa järjestyksessä.

Tässä on tapahtunut taas kaikenlaista! Ensimmäisenä tulee mieleen äiten ja veljen viisiitti Berliiniin. Käytiin kaikki mahdolliset nähtävyydet läpi, koska oltiin suomalaisia turisteja. Mä en ollut käynyt aiemmin kuin Brandenburger Torilla, joten oli ihan valaisevaa tsekata muitakin paikkoja. Ja kuinkas sitä paremmin oppisikaan kuin opettamalla.
Emme pidä tätä paikkaa juuri minään.
KaDeWe eli Saksan ja olikohan jopa koko Euroopan suurin (ja hienostunein) tavaratalo. Vähän niin kuin Stockmann, Sokos ja Tukholmaan menevän parfyymikaupan sekotus. Siellä oli kaikkea monessa eri kerroksessa ja joka paikka tuoksu parfyymeiltä. Muutama tunti siellä ja hapenpuute oli taattu. Seurauksena rahojen menetys ja päänsärky. Extreme shopping.
Oli tosi mahtavaa, että äiti ja veli tuli käymään kylässä. Tuntui jotenkin tosi absurdilta, kun on tottunut elelemään yksin toisessa maassa ja sitten jotain tuttua ja turvallista ilmaantuu tänne kaiken uuden ja jännän keskelle. Kivaa oli kuitenkin.

Halloween toimistolla.
Ja sitten vakaviin työasioihin! Jos jokin asia Woogalla on parasta, niin ainakin ihmiset. Halloweenina on hauskaa pukeutua jännästi, kerrankin tilaisuus näyttää zombilta ihan aidosti. Halloweenista on nyt jokin aika jo, mutta on se silti mainitsemisen arvoinen juttu. Kerrankin tunsi olevansa oikeassa paikassa, muutkin ihmiset pukeutuivat Halloweenina! En ollut enää se yksi outo tyyppi, joka panostaa Halloween-pelleilyyn.
Erään sunnuntain illallinen. Kanasalaatti pizzalla.
Aika kuluu täällä tosi nopeasti. Viikko viikon perään.. Töissä on paljon ajateltavaa, päivät kuluvat nopsaan. Illat vielä nopeammin, kun on vapaa-aikaa. Viikonloput menee kaikista nopeimmin, kun voi nähdä tyyppejä ja juoda pari kaljaa. Ja pelata.
Ajan kulumisen nopeuden huomattuani olenkin päättänyt kirjoittaa lopputyöni täällä, jotta voin jäädä pitemmäksi aikaa Berliiniin. Haluaisin jo lyödä lukkoon, että tulen tänne takaisin joululoman jälkeen. Stressiä on aiheuttanut oikean aiheen löytäminen ja asunnon katoaminen jalkojen alta. Olen kuitenkin toiveikas ja pusken hommaa eteenpäin. En aio luovuttaa helpolla, se on ainakin varma juttu. Sen verran olen jo huijannut, että lentoja varatessani otin myös paluulennon, vaikken edes tiedä mistä aiheesta kirjoitan tai mitä tulee tapahtumaan. Siinä siis yksi motivaattori ja syy etsiä oikea aihe ja tehdä päätös.
Korpiklaani keikalla Berliinissä!
Fiilinkejä Suomesta, nimittäin kävin tsekkaamassa Korpiklaanin keikkakunnon muutama viikko sitten! Oli loistava keikka, pakko myöntää. Vetivät uuden levyn biisejä ja myös vanhoja parhauksia. Meno oli vauhdikas, mutta harmitti hiukan saksalaisten tanssitaidot. Ei ollut kovin innokasta väkeä humpalle.. Yllätys sinänsä.
Joku keksi polttaa auton.
Päätän tämän tekstin vähän ikävään kuvaan, mutta pistää vain mietityttämään, miksi ihmiset täällä polttelee toisten autoja. Jotenkin karu näky..

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Berliinistä Prahaan.

Hee! Hiljaista Saksanrintamalla, tiedetään. Olen ollut menossa pää kolmantena jalkana niin, ettei ole oikein pysynyt jäädä tuleen makaamaan. Tuossa viikon verran takaperin keksittiin työkaverin kanssa, että pitäisi lähteä ex tempore johonkin Berliinistä. Täältä kun pääsee niin kivasti lentämällä vähän minne haluaa. Ensin oli ideana lähteä Lontooseen, sitten ajatus siirtyi Sloveniaan.. Lopulta päädyttiin junamatkaan, joka vei Prahaan. Vajaat viisi tuntia junassa ja Tsekkien puolelle päästiin.

Dresdenin kautta junalla!
 Hauskaa oli se, että torstaina alkoi tuntua kutinaa kurkussa. No, kipeäksihän sitä sitten piti tulla juuri ennen lähtöä! Päästiin perille perjantaina, niin eikös mulla sitten katoa ensimmäisen illan jälkeen makuaisti koko viikonlopuksi. Voittoa. Mutta pääsin sentään juomaan oluset ennen kuin lähti kaikki makunystyrät lomille.
Staropramenia hanasta.  Oli hyvää.
 Vaikken oikein olusen ystävä olekaan ihmeemmin, pakko myöntää että tsekkiläiset osaavat hommansa. Kyllä tuota pystyi juomaan, maistuikin miellyttävälle, eikä ollut edes hinnalla pilattu!
Kuppilassa oli kurpitsa. Arvostin.
Vaikka mentiinkin metrolla pariin otteeseen, oli pakko testata myös takseja. Taksikuskit oli ihan pimeitä. Ensimmäinen hoki "Festpreiz Festpreiz 10 euro" ja ajoi ilmeisesti omaa henkilöautoaan. Oli vähän jännäkakka housussa, että mihinkähän tällä päädytään. Löytyi hotelli kuitenkin. Toisella kertaa kuski vaikutti kauhean vihaiselta sen jälkeen kun matka oli maksettu. Hämmentävää.
Metrotunneli. Syvällä.
Siinä odotellessa..
 Ja julkiset, niin! Oli aika erikoisjännää mennä metroon. Se oli oikeasti tosi syvällä maan alla. Hiukan flunssapöpperöisenä noihin liukuportaisiin ja huimaus oli taattu. Meno oli tosi hidasta ja seinille kiinnitetyt mainokset oli laitettu vinoon kaltevan liukuportaan suuntaisesti. Tiedä sitten mikä logiikka siinäkin oli, mutta ei auttanut huimaukseen!
Joku kirkko.
 Meikäläisen turisteilut tunnetaan. En ole vielä käynyt edes Berliinin nähtävyyksiä läpi (häpeä). Tulee sekin korjattua varmaan tässä ensi viikonloppuna kun tulee vieraita Suomesta. Ei ihmeemmin kiinnostanut kierrellä nähtävyyksiä, joten ne jäi tämän valokuvan tasolle. Valo osui kivasti tohon kirkkoon niin ajattelin napata kuvan.
Viiniä ja lihaa!
 Lämmin viini oli joku juttu Prahassa. Myyjä silpas isosta köntistä lihaa 100g palasen, sen kylkeen leipää ja lämmintä viiniä. Oli aika kiva yhdistelmä, varsinkin kun makuaisti melkein toimi jotenkin. Harmittaa jälkikäteen, kun en oikein tiedä tarkemmin miltä maistui, heh.
Terkkuja Prahasta!
Oli ihan mahtava reissu, varsinkin kun se oli niin spontaani ja suunnittelematon päätös vain lähteä johonkin. Näitä pitää tehdä lisää. :)